www.sarjakuvantekijat.fi
en

Uutiset

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi oikeudesta työ- tai virkasuhteessa luotuihin teoksiin

Sarjakuvantekijät ry. edustaa yli sataa sarjakuvan ja pilapiirroksen alalla työskentelevää luovaa tekijää. Ehdotettu esitys vaikuttaisi erittäin kielteisesti suoraan ja epäsuorasti työmme tekemisen ehtoihin.

Toteamme kunnioittaen lausuntonamme ministeriölle seuraavaa:

Työryhmän esitys ei ole toteuttamiskelpoinen. Siihen sisältyy useita vakavia pulmia ja vaaroja. Se olisi uusi Sammon ryöstö.

1.
Yksi vaaroista syntyisi sananvapaudelle. Nyt luovan työn tekijöillä on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa työnsä jatkokäytön ehtoihin teosten työsuhteesta johtuvan normaalin käytön ulkopuolella. Työryhmä esittää työnantajalle rajoituksetonta oikeutta sekä muuttaa että levittää teoksia haluamallaan tavalla ilman tekijän suostumusta.

Esitetty laki keskittäisi kaikesta työsuhteesta tehdystä työstä syntyneen aineiston jatkokäyttöoikeudet alallamme muutamalle suurelle mediayhtiölle kuten Sanoma-yhtymä ja Alma Media. Kun samat yhtiöt ovat viime aikoina ajaneet voimalla läpi freelancer-sopimuksia, joissa ne pyrkivät ottamaan tekijöiltä yksinoikeuden muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuksineen heidän tekemäänsä työhön, syntyisi lain ja näiden sopimusehdotusten läpimenon myötä Suomessa ennennäkemätön mediavallan keskittymä.

Pari suurinta yhtiötä voisi käytännössä määrätä valtaosasta Suomessa medialle tehdyn luovan työn jatkokäytöstä. Kun nyt tuhannet tekijät voivat valita miten heidän luomaansa journalismia, valokuvia, taidearvosteluja, kuvitusta ja sarjakuvaa ensijulkaisun jälkeen voidaan käyttää, tilannetta ollaan ajamassa siihen, että tästä kaikesta voisi päättää parin mediajätin pari johtajaa. He määräisivät, kuka saa tätä kaikkea käyttää ja kuka ei, sekä millä hinnalla se kenellekin annetaan – tai haudataanko teokset ikuisiksi ajoiksi yhtymän holveihin.

Vaara sananvapaudelle toimisi myös toisin päin: mediayhtiö voisi lakiesityksen toteutuessa myydä kaiken tekijän aineiston minne tahansa, myös muutetussa muodossa. Suomalainen sanomalehti voisi myydä profeetta Muhammedin pilakuvan afganistanilaiseen lehteen tekijältä kysymättä – ja vaikka muutetussa muodossa. Seuraukset kantaisi tekijä, ei työn myyjä. Jos pilapiirtäjä tietää, että hänen töitään voidaan kaupata minne tahansa myös muutetussa muodossa, kesyyntyykö hänen kritiikkinsä?

2.
Tekijälle lakiesityksessä annettu "rinnakkainen käyttöoikeus" on käytännössä merkityksetön fraasi. Työntekijää sitoo jo laeissakin kilpailevan toiminnan kielto. Jos työryhmän esityksen tavoin työantaja saisi kaiken aineiston muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden mihin käyttöön tahansa ja kenelle tahansa, olisi mikä tahansa toiminta potentiaalisesti työnantajan kanssa kilpailevaa.

Tämä lisäisi sanavapaudelle koituvaa vaaraa ja keskittäisi yhä määräysvaltaa muutaman suuren mediayhtiön johdolle.

3.
Esitys johtaisi merkittävään kilpailun rajoittamiseen lainsäädännöllä. Esitetty laki siirtäisi oikeuksia myös sellaisille työnantajille, joilla ei ole halua tai resursseja hyödyntää luovan työn tuloksia oman toimintansa ulkopuolella. Ellei työnantaja halua toisin sopia, työntekijöitä sitovien kilpailevan toiminnan rajoitusten vuoksi luovan työn kotimaisia tuloksia jäisi näin jatkokäyttämättä.

4.
Tekijänoikeuksien luovutuksen ulottuminen työnantajan tavanomaisen toiminnan ulkopuolelle perustuu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa perinteisesti sopimiseen. Lakiesitys katkaisisi radikaalisti tämän tavan siirtäessään kaikki teosten käyttöoikeudet poikkeuksellisen laajasti – muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet mukaan lukien – työsuhteen vahvemmalle osapuolelle. Toteuteuessaan esitys olisi kohtalokas isku sopimuksiin perustuvalle suomalaiselle elämänmuodolle ja siirtäisi yhteiskuntaamme aimo askeleen saneluyhteiskunnan suuntaan.

Esityksen perusteluissa uskotaan, että lain vaikutukset eivät purkaisi sopimusjärjestelmää. Tämä on todellisuudesta etääntynyt näkemys. Jos työnantaja saisi automaattisesti korvauksetta käyttö-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet vain kieltäytymällä sopimasta, on enemmän kuin todennäköistä, että se ei olisi halukas enää minkäänlaiseen sopimiseen.

5.
Työsuhteessa tehdyt teokset ovat arvokkaita sekä taloudellisesti että kulttuurisesti. Jos suomalaisen sarjakuvan historiassa olisi eletty nyt suunnitellun lain mukaan, olisi Elanto saanut korvauksetta Pekka Puupään kaikki oikeudet graafikoltaan Ola Fogelbergiltä, mukaanlukien useaan kertaan julkaissut kokoomakirjat ja useiden ohjaajien tekemät viihde-elokuvat.

Samoin Erkki Tanttu olisi jo Radiokuuntelija-lehden taittajana menettänyt saman tien oikeutensa luomaansa Rymy-Eetun hahmoon, mukaanlukien kirjaversiot ja esimerkiksi perikunnan oikeudet ravintolaideaan.

Tove Janssonin perikunnalla ei nyt olisi luotsattavanaan Muumi-tuotteiden imperiumia, jos hahmojen oikeudet olisivat siirtyneet heti englantilaiselle lehdelle, jonka tilauksesta sarjakuva luotiin. Vastaavia menetyksiä olisi odotettavissa, jos suunniteltu lakimuutos menisi läpi.

Osa nyt suunnitellusta omaisuuden pakkoluovutuksesta siihen liittyvän määräysvallan kanssa siirtyisi suoraan suomalaisilta tekijöiltä vastikkeettomasti maassamme toimiville ulkomaisille media- ja musiikkiyhtiöille. Se ei voi olla kansallinen etumme.

6.
Työryhmän esitys ei säätäisi lainmuutoksen vuoksi siirtyvälle mittavalle omaisuudelle minkäänlaista korvausta. Tätä perustellaan sillä, että tekijälle jäisi rinnakkainen käyttöoikeus. Kuten kohdassa 2 totesimme, tämä oikeus on vain fraasi. Korvauksettomuus olisi jyrkästi kaiken tähänastisen immateriaalioikeuden kauppatavan vastaista, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

7.
Sarjakuvantekijä tai pilapiirtäjä luo usein työhönsä vakinaiset hahmot. Lakiesityksestä saa sen käsityksen, että myös näiden hahmojen käyttöoikeudet siirtyisivät – muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuksineen – työnantajlle.

Tämä on kohtuuton tekijän luovan työn ja panoksen kaappausyritys. Hahmot ovat sarjakuvan ja pilapiirroksen kiinteitä osia ja usein vaativan sekä pitkäaikaisen luovan työn tuloksia. Käsi sydämelle, kuuluiko Kari Suomalaisen kypäräpäinen pappi -hahmo oikeudenmukaisesti hänelle vai Sanoma Newsille vapaaseen myyntiin muuttamisoikeudella?

Suomalaisissa sanomalehdissä ilmestyy useita sarjakuvia senkin jälkeen kun alkuperäinen tekijä on sarjan teon lopettanut, koska niin on tekijän kanssa sovittu. Jos suomalainen työnantaja saisi lain nojalla korvauksetta oikeudet työsuhteessa luotuihin hahmoihin, se voisi lakiesitykseen kirjatun muuttamis- ja edelleenluovutusoikeuden turvin muokata sarjasta mieleisensä, myydä sitä vapaasti ja korjata kaiken taloudellisen hyödyn. Kun sarjakuvan ansaintalogiikka perustuu työn käyttöoikeuksien myyntiin eri medioihin eli syndikointiin, mullistaisi esitys alamme kauppatavan perusteellisesti.

Jos sarjakuva olisi luotu lyhyessäkin työsuhteessa, mediayhtiö saisi työn levitys- ja muuttamisoikeudet ikuisesti.

8.
Lakiesitys on vaarassa tuoda sisällöllisen sensuurin journalismiin ja mediaan.
Median käytäntö on, että sille tehtyä työtä voidaan editoida vain toimituksellisen työn vaateiden mukaan. Valokuvia voidaan rajata, mutta kuvittajien, pilapiirtäjien ja sarjakuvapiirtäjien töiden muuttelua ei pidetä alan tapana.

Lakiesitys katsoo, että työnantajalle olisi annettava myös journalistisen työn muuttamisoikeus. Tämä mullistaisi alan hyvän tavan. Mediayhtiöt voisivat luovaa työtä jatkomyydessään muuttaa sen sisältöä. Aiemmin tätä kutsuttiin sensuuriksi.

Median ei tietenkään ole pakko julkaista työtä, jota se ei halua julkaista. Esimerkiksi Kari Suomalaisen ja Helsingin Sanomien välit menivät huonoiksi Karin työsuhteen loppuaikoina, minkä johdosta joitakin pilapiirroksia ilmeisesti jätettiin julkaisematta. Tämä on eri asia kuin nyt esitetty laki, joka antaisi lehdille oikeuden muuttaa työsuhteisten pilapiirtäjiensä töitä ja myydä ne – ilman korvausta tekijälle – muille medioille. Näin voisi lehti lakiesityksen mukaan jatkossa toimia.

Tekijän moraalisia oikeuksia ei voida häneltä ottaa. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että mediassa työsuhteessa oleva tekijä nostaisi aiheesta oikeusjutun työnantajaansa vastaan. Moraalisten oikeuksien loukkauksen kynnys on lisäksi oikeuskäytännössä perinteisesti hyvin korkea.

9.
Lakiesitys toisi vaaran luovaa työtä tekeville freelancereille. Lakia ajaneet mediayritykset perustelevat kantaansa aineiston käytön ehtojen yksinkertaistamisella, erillisestä sopimisesta eroon pääsemisellä.

Mikäli meille tulisi laki, joka ottaa työsuhteessa korvauksetta ikuiset rajoittamattomat käyttö-, muuttamis- ja edelleenluovutusoikeudet tekijältä työnantajalle, sama käytäntö yritettäisiin ajaa välittömästi läpi myös freelancereiden työn hankintaan.

Tätä perusteltaisiin alan tavalla. Ajatus ei ole kuvittelua: Sanoma News perusteli freelancereilta kaikki oikeudet vieviä sopimusehdotuksiaan jo "alan tavalla" eli työsopimuksillaan viime keväänä.

 

Toivomme vilpittömästi esityksen kertakaikkista hylkäämistä ja muiden Pohjoismaiden käytännön seuraamista työsuhteen tekijänoikeusasioissa.

 


Sarjakuvantekijät ry.
puolesta

Harri Vaalio
Puheenjohtaja

Kalervo Pulkkinen
sihteeri

 

Sarjakuvan juhlavuoden 2011 tunnuskuvakilpailun voittajat

Kilpailun tuomaristo (Tiina Paju, Kalervo Pulkkinen, Tuukka Teponoja ja Juhani Tolvanen) päätti jakaa kaksi palkintoa, joista ensimmäisen palkinnon saanut työ otetaan toteutettavaksi.

1. palkinto 1 100 € | nimimerkki Kakao | tekijä Katri Tikkanen
2. palkinto 400 € | nimimerkki Orjuuttaja | tekijä Petri Fills

Suunnittelukilpailu

Tunnus vuoden 2011 suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlille

18.8.2009 Sarjakuvantekijät ry. ja Suomen sarjakuvaseura ry. yhteistyökumppaneineen järjestävät vuodelle 2011 monenlaisia tapahtumia, näyttelyitä ja julkaisuja. Silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta ensimmäisen kotimaisen sarjakuvakirjan ilmestymisestä (Professori Itikaisen tutkimusretki, WSOY 1911). Juhlimme koko kotimaisen sarjakuvan historiaa ja sen kaikkia muotoja, emme vain yhtä kirjaa tai vain vanhimpia tai uusimpia sarjakuvia.

Sarjakuvantekijät ry. ja Suomen sarjakuvaseura ry. julistavat kilpailun kuvallisen tunnuksen suunnittelusta. Tunnusta on tarkoitus käyttää erilaisissä yhteyksissä, esim. julisteissa, ilmoituksissa ja muissa julkaisuissa mukaan lukien juhlavuonna julkaistavat kotimaiset sarjakuvat.

Yhdistykset luovuttavat tunnuksen yleishyödylliseen käyttöön ilman eri korvausta. Kilpailun palkinnoista vastaa Sarjakuvantekijät ry.

Tunnuksen tulee olla omaperäinen, selkeä, hyvin erottuva ja mieleenpainuva. Etsimme nimenomaan kuvatunnusta, emme pelkkää kirjain- tai numeroaiheista logoa. Kysessä on siis kuva, johon voi liittää tekstin, mutta joka toimii ilmankin. Merkissä ei myös tarvitse (mutta voi) esiintyä ”100 v.”
Kilpailuun osallistutaan valmiilla, graafisesti viimeistellyllä, julkaisukelpoisella tunnuskuvalla, josta esitetään pari eri käyttötarkoituksiin sopivaa mallia, joissa tunnus esiintyy toisaalta itsenäisenä, toisaalta yhdistettynä tekstiin. Malleissa käytetään esimerkkitekstejä ”Sata vuotta suomalaista sarjakuvaa” ja ”Kotimaista sarjakuvaa 100 vuotta.” Tunnuksen suunnitelija voi suositella sen

yhteydessä käytettäviä kirjasintyyppejä ja esittää ne malleissa.
Tunnuksen toteutustapa ja tekniikka on vapaa. Kuvan tulee toistua hyvin eri kokoisena, isosta lakanasta pieneen vinjettiiin. Ensisijaisesti sen on toimittava mustavalkoisena, mutta muitakin värejä voi ajatella käytettävän ja eri käyttötapoja voi ehdottaa.

Valmiit työt pitää tehdä sähköiseen muotoon, jotta ne ovat käytettävissä välittömästi palkitun valitsemisen jälkeen. Kilpailuun osallistutaan kuitenkin vain paperivedoksilla, jotka ovat A4-kokoisia. Vedoksilla tunnuskuva pitää esittää ainakin kolmessa eri koossa, äärimitoiltaan (eli siis halkaisija tai suurin leveys tai korkeus) 50 mm, 25 mm ja 10 mm.
Kilpailutyöt lähetetään nimimerkillä varustettuna osoitteeseen

Sarjakuvantekijät ry.

PL 130

00121 Helsinki

kirjekuoressa, jonka sisällä on pienempi, nimimerkin takana olevan tai olevien tekijöiden nimet ja yhteystiedot sisältävä kirjekuori.

Kilpailun tuomaristo on: puheenjohtajana graafikko Tiina Paju, sarjakuvatoimittaja Juhani Tolvanen ja Sarjakuvantekijät ry:n sihteeri Kalervo Pulkkinen. Tuomaristo jakaa yhden pääpalkinnon 1500 € sekä mahdollisesti pienempiä tunnustuspalkintoja.
Kilpailuaika on 15.8. –15.10.2009 ja kilpailun voittaja julkistetaan marraskuun puolivälissä yhdistyksen nettisivuilla

www.sarjakuvantekijat.fi

 

Lue lisää